Tunikat ja housut mussukoille

Hiphurraa! Viistonninen tulla tupsahti täyteen ennen kuin ehdin miettiä mahdollista juhlistusta asialle. Siis Teitä vierailijoita on ollut 5000, MAHTAVAA! Lauantai-iltana 23.2.2013 klo 22 aikoihin huomasin tuon tasaluvun. Kiitos siitä kuuluu ihan Teille jokaiselle! SUURKIITOKSET!

Olen viikon 9. taas etelässä Mussukoiden luona ja mummonhan täytyy aina miettiä jotain omaatekemää tuliaisiksi. Ottobre Kids-lehdestä 4/2011 otin mallit ja kaavat Dreamland-tunikasta ja Relaxed-housuista.  Kankaat tällä kertaa ovat Eurokankaan palakorista, vaaleanpunainen trikoosamettia ja ruskea collegekangasta.

Nelivuotiaalle tunika 110 cm ja housut 116 cm kokoa...

ja 2,5-vuotiaalle tunika ja housut 98 cm kokoa.

Toivottavasti vaatteet miellyttävät noita ihania tyttöjä ja ovat muutenkin sopivat!

Yritetään pysyä terveinä ja toivutaan entisistä pöpöistä!
Tuhannet kiitokset kommenteistanne! Niitä on todella kiva lukea eikä ilman niitä varmaan jaksaisikaan pitää blogia. Palataan mahdolliseen 6000 kävijän arvontajuttuun lähiviikkoina.
Mukavaa talvista viikkoa! 

Elämäni kuvat

Koso-täti heittiki mulle jänskän haasteen. Siinä pitää näyttää elämästään vanhoja kuvia.
Jokku kuvat löyty heleposti ko olin ne joskus laittanu alapumiin. Mutta yllättäin 7-12 vuotiaan Hilikan kuvia ei ollukkaan muuta ko luokkakuvissa. Ehkä sillon ei ainakaan meillä kuvattu palijon tai ehkäpä olen ne hukannu johonki. Mutta tästä tuli mielenkiintonen matka muuten.

Tässä oon parin kuukauven ikäsenä minun molempien mummojen kans jossakin Kemijärven rantamilla. Oltiin käyty noihin aikoihin retkillä yhessä isän velijen perheen kans Ailangassa.















Tässä on perhepotretti keväällä 1956. Minä oon nuorimpana tuo äitin sylissä oleva tillukka,  2-v. Taustalla näkyy naapurin talo.

Tässä minun sylissä on meiän kolli-kissa Mirkku. Istun kamarin sohovalla. Taustalla on punavalakonen seinävaate, jonka toisen puolen värit olivat päinvastoin. Muistan, kuinka jossakin ijässä inhosin tuota seinävaatetta. Muistan ikuisesti valokuvaajan, joka käski pitää suun kiinni nauraessa, ettei näy isosta suuvärkistä hampaat. Opetus on jääny ijäksi mieleen. Taijan olla tuossa noin seittemän vuotias, koska tukka on vielä pitkä, kouluun lähtiessä se leikattiin.

Äitin ja siskon kans kitketään rikkaruohoja kukkapenkistä. Minä oon tuo tummempihiuksinen keskellä. Meillä on jokku pallomekot päällä. Oltiin siskon kans melekein samankokoset, sisko on vain 1 v 4 kk vanahempi. Samanen naapurin talo siellä taustalla.

Samoja pihamaisemia ku aijemmissaki kuvissa. Nojailen puuta, johon oli kiinnitetty pihakeinu. Narut on tainneet mennä poikki tuossa vaiheessa. Minulla on sinisen mekon päällä kaulassa itse virkkaamani valakonen kaulus. Oon tässä 14-v.

Tämä on kotipihalla, oon lukion ekalla. Muutettiin isompaan asuntoon, ko menin lukioon. 60-70-lukujen taitteessa oli minimuoti. Tein tuon hameen vanhasta liivihameesta ja paitapuseronki ompelin ite.

Tässä oon nuori äiti, kuva vuojelta -76 Rovaniemellä äitini pihalla.

Tässä en ookaan samalla kotipihalla, vaan Thaimaan Kabinburin kojin puutarhassa. Asuttiin sielä mieheni kans yheksän kuukautta vuosina 1997-1998 ko mieheni oli sielä komennustyössä ja ite olin virkavapaalla omasta työstä ja pijin ns. sapattivapaata. Taustalla on mangopuu ja pihalla kasvaa samoja kukkia ko meilläki ruukuissa sisällä.













Haaste kuuluu laittaa eteenpäin ja heitänki tämän kaimalleni Puikkojen polut 2-blogiin, ole hyvä!
Kaikille lukijoilleni toivotan ihanaa viikonloppua!

Hopeakoruja

Kävin kansalaisopiston hopeakorukurssin pari viikkoa sitten yhtenä viikonloppuna (20 tuntia). Vähän omia kykyjäni tunnustellen menin kurssille: näenkö tarpeeksi hyvin, toimivatko sormeni...
Alku olikin tuskallista, mutta viimeisinä tunteina homma alkoi sujua ja lopputulokseen olinkin sitten tosi tyytyväinen.
Tein muinaisketjumallilla kaula- ja ranneketjut sekä korvakorut.

Tein myös" klemmarikorvikset". Näihin voi riippuvaa osaa vaihdella.

Tässä nämä aloitus-kurssijutut. Kiitokset kärsivälliselle ja ihanalle opettajalleni Seijalle!

Voinpa sanoa, että "hurahdin" hommaan ja olen hankkinut itselleni joitain perusvälineitä, joten jatkoa toivottavasti seuraa.

Hyvää helmikuun jatkoa juuri Sinulle! Kiva, kun poikkesit!

Hopean säilytyslokerikkoja

Tilasin joskus vuosia sitten Margarethan käsitöistä hopeoille lokerikot, joihin ompelin ruusukirjailun ohjeen mukaisesti. Päällinen on pellavaa ja sisus ohutta flanellia.

Olin siivousinnoissani hävittänyt tyttäreni hopealusikoiden laatikon, koska se vei mielestäni liikaa tilaa. Tästä seurauksena lusikat ajelehtivat ikävästi keittiölaatikoiden pohjilla ja se ei miellyttänyt tytärtäni, joten päätin ommella lusikoille lokerikon. Otin mittoja ja mallia tuosta omasta Margatrethan lokerikosta.

12 kahvilusikalle koko lokerikon koko on 40 x 21 (leveys x korkeus) cm. Lusikkapitimiä on 12 ja tuon osan koko on n. 30 x 9 cm, päällysläppien koko 30 x 9 cm.
Kankaina käytin sisäosiin keltaista ohutta villakangasta ja pääälliseen pellavaa, reunakanttaus oranssilla vinonauhalla.

Lusikoita pitimissään. 

Sisältä päällysläpät suljettuna

Päältä

Lusikkalokerikkojen koristelua helmillä:

Sisarelleni Ystävänpäiväksi annoin tämän.

Tämän annan tyttäreni perheelle.

Eli kun meikä innostuu, tekee samalla enemmänkin.... niinpä jatkoa seurasi. Myös ruosteessa oleva ompelukoneen käyttötaito ja samalla ompelun jälki paranivat harjoituksen myötä.

Isompia lokerikkoja:

Salaattiottimille, kakkulapiolle ym.

Koko 50 x 35 cm.

Pitsikoristus tähän, tyttären perheelle.

Fleecekankaasta kuviot, itselleni tämä.

Valitettavasti kuvat eivät täysin tee oikeutta valmiille tuotoksilleni. Livenä ne mielestäni näyttävät hiukan paremmilta kuin näissä kuvissa.

Rattoisaa viikonlopun jatkoa sinulle hyvä lukijani! Kiitos käynnistäsi ja tulehan toistekin!

Pst... hopeajuttua jatkossakin.

Kymmenen kuvaa kesään 6.

Rakkaat blogiystävät ja muut lukijani!
Kuvaushaaste ikkunamaisemasta on alkanut syyskuussa 2012 ja on menossa jo yli puolen välin.
Tänään täällä Itä-Lapissa on hiukan lumisateinen päivä, pakkasta 2-3 astetta. Hiihtokelit alkavat olla jo melkoisen ihanat. Eilen kävinkin tälle talvelle (vasta) ensimmäistä kertaa suksilla mökillämme Sallatunturilla.

Ikkunamaisemani näyttää tällaiselta tänään 15.02.2013:

Kuukauden takaiseen verrattuna lumipeite on lisääntynyt, samoin valoisuus.

Tammikuulla 2013.

Ilolla voin todeta saaneeni uusia lukijoita joukkoomme. Tervetuloa lukijoikseni Valokki, Suvi ja Maaret!

Kaunista alkavaa kevättä!

Tunnustus

Piipertäjät-blogista Paulalta sain tällaisen tunnustuksen jo viikkoja sitten. Lämpimät kiitokset Paula Piipertäjä!

Tässä on säännöt, jotka menevät näin:

Kiitän tunnustuksen antajaa ja linkitän hänet blogiini.
Jaan tunnustuksen eteenpäin viidelle ihanalle blogille ja ilmoitan siitä heille toivoen heidän hyväksyvän sen ja jatkavan eteenpäin.

Blogimaailmassa on monia aivan ihania juttuja ja aina johonkin blogiin jopa rakastuu..!

Jaan tämän seuraaville kivoille blogeille ilman erityistä järjestystä:

Janskun koootut teokset-hyväntekeväisyyttä ja peruskäsitöitä.
Enkulin käsityöt-lumoavia kortteja ja ihana Mimosa!
Main neuleet-hienoa kierrätysideaa ja peruskäsitöitä.
Maan päällä-uuden löytämisen riemua ja perhe-elämää.
Maahettarien paja-kolmen naisen pitämä ihana korublogi.

Tervetuloa lukijoikseni uudet lukijat Suvi ja Maaret!

Kaunista helmikuuta kaikille!

Nutut Etiopiaan!

Lankapirtissä Matleena oli tehnyt etiopialaisvauvoille nuttuja. Minunkin lankavarastosta löytyi sopivia lankoja ja niinpä tekaisin pari jakkua . Lankana Novitan Nallea ja Woolia sekä beige-ruskeassa jotain alpakkalankaa. Pyöröpuikolla neulottu ohje löytyy täältä. Malli on helppo toteuttaa.

 Tässä mummolasta löytyneet "mallit" nutut yllään.

Ja sitten pakkaan nutut lähetyspussiin, osoitteeksi:
Hanna Saarenpää

Apilapolku 1

63610 Tuuri

(puh.  040-7692077)

Sitten laitan paketin taakse

nimeni.

Merkitsen paketin päälle nuttujen

lukumäärän(2) ympyröitynä.

Ja ei kun postiin! Ihana ajatella, että 2 etiopialaisvauvaa saa elämänsä alkuun pienen "potkun" täältä pohjoisesta. Kiitos Hanna!

Mukavaa helmikuun jatkoa kaikille lukijoilleni!